Poliisiammattikorkeakoulun kaksi vuotta vanha tutkimus lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä on saanut valtavaa julkisuutta. Opettajat on leimattu lähes pedofiileiksi. Surullista on, että tutkimuksesta tehty juttu on virheellinen ja leimaa opettajat ilman syytä ahdistelijoiksi.
Poliisiammatikorkeakoulun vuonna 2008 valmistunut tutkimus käsitteli laajasti lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia. Se ei siis ollut mikään seksuaaliväkivaltatutkimus. Projektissa haastateltiin 13 500 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaista. Kyselylomakkeen pituus oli yli 50 A-sivua!
Suunnilleen sivun 40 tietämissä on kysymys, jossa tiedustellaan lasten henkilökohtaisia väkivaltakokemuksia. Kysymyksessä kysytään vastaajien subjektiivista kokemusta opettajan käyttäytymisestä ja lapsen kokemasta epämiellyttävyydestä. Onko opettaja haukkunut vastaajaa, vastaajan perhettä, uhannut fyysisesti satuttamisella, satuttanut esimerkiksi tuuppimalla tai lyömällä tai kosketellut seksuaalisesti esimerkiksi silittämällä poskea.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan kysymys ei kerro mitään muuta kuin lapsen subjektiivisen kokemuksen.
Sen sijaan kysymys, jossa todella pureudutaan seksuaalisen hyväksikäytön tilanteisiin antaa sellaisen vastauksen, että asia ei ole kouluissa ongelma.
Tähän kysymykseen vain viisi vastaajaa 13 500:sta raportoi jonkinlaisen seksuaalisuhteen olemassaolosta.
Lienee siis niin, että nyt on etsitty kohua ja sellainen syntyi, kun kukaan juttua jatkanut ei ottanut yhteyttä tutkimuksen tekijöihin tai perehtynyt tutkimukseen. Tätä eivät tehneet edes opettajajärjestöt - mikä minua kummastuttaa.
Jos haluat itse tutustua tutkimuksen sisältöön, löydät sen googlaamalla nimellä "Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset"